Historian alkutaival.
Suomen Metsäurheiluliiton käynnistäessä metsäurheilutoiminnan vuonna 1948, kesämestaruuskilpailut Tampereella, päästiin Lapissa mukaan toimintaan viisikymmentä luvulta alkaen. Kilpailulajit alkuaikoina olivat kesänaikana yhdet Lapin metsätaitomestaruuskilpailut ja useita tukkilaiskisoja, joista varsinkin Porttikosken kisat tulivat 60/70-luvuilla kuuluisaksi kesätapahtumaksi ja jotka olivat myös taloudellisesti tärkeät Lapin metsäurheilutoiminnalle.
Metsätaitoilu kesänaikana.
Lapin metsätaitomestaruuskilpailut oli merkittävä metsäammattilaisten vuotuinen tapaaminen, joka keräsi maakunnasta suuren osanottajajoukon, parhaimmillaan yli 100 osanottajaa, nuoria ja vanhempia ammattilaisia 60-luvun alkuajoilta alkaen. Myöhemmin jo 70-luvun puolivälistä alkaen osanottajamäärät vähenivät, mutta kilpailutoiminta muutoin vilkastui. Järjestettiin useita kilpailuja kesänaikana.
Lapin puulaakimestaruuskilpailut käynnistettiin 70-luvun alkupuolella. Tässä kilpailussa kilpailtiin henkilökohtaisten sijoitusten lisäksi joukkuemestaruudesta. Tuohon aikaan oli Lapissakin paljon puulaakeja, lähes kymmenen eri työnatajajoukkuetta oli mukana ja osanottajamääräkin parhaimmillaan lähes sata. Puulaakikisa kilpaillaan työpäivänä ja työnantajat ovat hyväksyneet sen ammatilliseksi koulutustapahtumaksi. Tämä kilpailutoiminta jatkuu edelleen, mutta työnantajajoukkueita on nykyisin enää puolenkymmentä ja osanottajamäärätkin on siitä syystä pienemmät.
Vuonna 1965 kilpailtiin ensimmäiset Pohjois-Suomen mestaruuskilpailut Oulussa. Pohjois-Suomen mestaruuskilpailu käsittää kolmen pohjoisen metsäurheilupiirin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin alueen. Piirit vastaavat järjestelyistä vuorovuosina. Kilpailutoiminta on jatkunut katkeamattomana tuolta vuodesta 1965 alkaen. Osanottajamäärät olivat alkuaikoina suuret, parhaimmillaan yli sata osanottajaa, vaikka kisat eivät olleet avoimia muille metsäurheilupiireille.
Talvikilpailutoiminta
Metsätaitohiihto tuli Suomen Metsäurheiluliiton toimintaan ensimmäisen kerran vuonna 1958.
Lapissa kilpailutoiminta varsinaisesti käynnistyi 60-luvun alkupuolella. Alkuaikoina järjestettiin vain yhdet kisat vuosittain, Lapin metsätaitomestaruushiihdot. Myöhemmin 60-luvun loppupuolella tuli vuorovuosittain pohjoisten piirien kanssa järjestettävät Pohjois-Suomen mestaruushiihdot ohjelmaan. Metsätaitohiihto kokosi pienemmän osanottajajoukon keskimäärin kuin kesäkilpailut.
Vuonna 1986/87 talvikaudella käynnistettiin ensimmäinen cup-muotoinen kilpailusarja, joka käsittää talvikaudella viisi metsätaitohiihtokilpailua. Kolme parasta suoritusta lasketaan lopullisiin cup- pisteisiin.
Parhaan pistemäärän saanut on Lappi cupin voittaja. Tämä kilpailumuoto on ollut kiinnostava ja on tuonut lisää harrastajia, sekä on merkittävällä tavalla kohottanut metsätaitohiihtoa Lapissa. Cup-kilpailusarja on jatkunut katkeamattomana ja jatkuu edelleen.
Lapissa sai alkunsa metsätaitohiihtoviesti, Veitsiluodon Metsäurheilijat ry:n kehittämänä vuonna 1973. Aluksi kilpailtiin Lapin alueella vuosittain eri kyläkuntien ja työnantajien sekä järjestöjen muodostamin kolmihenkisin joukkuein. Myöhemmin tämä tuli ohjelmaan omana sovelluksena Suomen Metsäurheiluliiton kilpailutoimintaan. Ensimmäisen kerran kilpailtiin Suomen metsätaitohiihtoviestimestaruudesta 1989 Seinäjoella. Kilpailumuoto on mielenkiintoinen sakkokierroksineen ja se on saanut hyvän vastaanoton metsäurheilua harrastavalta joukolta.
Metsätaitohiihtoviestistä saatu hyvä alkukokemus johti siihen, että SM-kesäkilpailujen yhteydessä juostu suunnistusviesti muutettiin metsätaitosuunnistusviestiksi, joka ensimmäisen kerran kilpailtiin 1992 Kemijärvellä.
Lapin talvikilpailuohjelmaa on vuodesta 1999 alkaen vahvistanut Pellon kunnan alueella kilpailtava, Pellon metsäammattilaisten järjestämä kaksipäiväinen suurhiihtäjä Eero Mäntyrannan nimeä kantava Eeron cup-kilpailu. Kilpailu on jo tähän saakka kerännyt huomattavan suuren osanottajajoukon Lapin piirin ulkopuoleltakin. Kilpailukalenterissa kilpailun ajankohta on sopiva, kun se on ajoitettu hyviin hiihto-oloihin Lapin keväthangille.